I’m told this is a Finnish translation of my poem, “You’ll Understand When
You’re Older, Dear”. Since I don’t read Finnish, I can only take the
translator’s word for it (for all I know, he may have handed me something
else entirely), but I was too tickled by the thought of a poem of mine in
Finnish *not* to put this up here, even if I couldn’t understand it.
Reprinted by permission, translation by Mikko Jalava.
YMM[RR[T KYLL[ JOSKUS, KULTASENI
Oleks{{ koskaan ollu rakastunu?
Oikeen rakastunu?
Meinaan sillai niinkun saduissa,
sinitaivasta vaan ja todenpuhumista,
iho ja silm{t kuin enkelill{ ja
ainoo riidanaihe se,
kumpi enemm{n rakastaa?
En m{k{{n.
Onko sua nussittu?
Oikeen nussittu?
P{{ t{ysill{ s{ngyntolppaan pam –
h{ll{v{li{,
pehmeet lakanat tai
sementtilattia – yks lysti,
huudat ihan eri nimen
kun sen, joka sua nussii
ja nautit niin
perkeleesti.
Nussittu?
Kysy vaan.
Tulee aika, jolloin sit{ ottaa
mit{ saa.
Jonakin p{iv{n{ voit ehk{
iloita siit{.